Valkuaisaineet, aminohappojakauma

Proteiinin (valkuaisaineiden) saanti jakauma vuodelta 2002. En usko että kokonaisväestöstä mitattuna olisi juurikaan muuttunut tähän päivään mennessä ellei ole dieetti-trenditietoisesti viljaton ja maidoton 😉 Tällöin pitäisi lisätä valkuaisaineen saantia 49% jostain muusta lähteestä jotta päästäisiin ns. saantisuositukseen.

Yksi melko oleellinen asia jää proteiini-huumassa huomioitta. Eri ruoka-aineiden aminohappojakaumat. Ei ole sama asia syödä 40g valkuaisainetta riisistä verrattuna esim. 40g valkuaisainetta kananmunasta. Välttämättömien aminohappojen pitoisuuksissa on yllättävänkin isoja eroja. Ja sanan ’välttämättömien’ merkitys solun toimivuuden kannalta on oleellinen.

Itselle yllätyksenä tuli se, että viljoista saatu proteiinin (gluteiini) määrä on jopa 25% kokonaissaannista. Tosin, viljojen proteiinin biologinen arvo (=imeytyneen valkuaisaineen käyttösuhde elimistössä) on luokkaa 65% kun taas esim. kananmunan vastaava arvo on 94%.

Itse pidän proteiinin saannin ja laadun tärkeyttä todella merkittävänä lihasten hyvinvointia ajatellen. Monella selkävaivat vähenevät tai katoavat kokonaan kun muutetaan ruokavaliota poistaen lihasten aliravitsemustila.

Veden jälkeen kehon kaksi kolmasosaa on valkuaisainetta! Eli kehon koostumus 70kg miehessä = 11kg valkuaisainetta, 500g hiilihydraatteja ja 3,1kg kivennäisaineita.

Jatkuva valkuaisaineiden (aminohappojen) saanti on siis todella tärkeää kehon hyvinvoinnin kannalta. *Eritoten kuihtuneet vanhukset kärsivät hyvin imeytyvien valkuaisaineiden puutoksesta.

Kuvat: H-Limit Aki Loikkanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *